Talon kiinalaisasukit ottavat ruuanlaiton tosissaan. Todella tosissaan. Sen jälkeen, kun kaasuhellan toimintaperiaatteet saatiin selviksi, tytöt ovat kokanneet kaksi kertaa päivässä, joka päivä. En puhu nyt mistään tavanomaisesta pastan keittämisestä, vaan kunnollisesta, puolitoista tuntia kestävästä usean ruokalajin aterian valmistamisesta. Kaikki tehdään alusta asti, yhdessä, ja lopuksi pyydetään paikalle osuneet kaveritkin istumaan pöydän ääreen. Kello kahdesta neljään päivällä ja seitsemästä yhdeksään illalla keittiöön on turha yrittää päästä sisälle; naapuruston nälkäiset kiinalaismiehet blokkaavat oviaukon kokonaan.
Leväkasvustot (?) eivät mua niin kiinnosta, mutta keittiöstä tulevat tuoksut ovat kieltämättä aika houkuttelevia. Minä olen elänyt käytännössä jogurtilla ja nuudeleilla, koska a) lähikaupasta ei saa juuri muuta, b) kunnon ruokakauppa on vajaan puolentunnin bussimatkan päässä, c) keittiöön ei edes pääsisi laittamaan ruokaa kiinalaisinvaasion takia ja d) onnistuisin todennäköisesti satuttamaan itseäni kokatessa jotain mun 3 puntaa maksaneella paistinpannulla, jonka kahva lähtee satunnaisesti irti.
Onneksi en ole talon ainut asukas, jonka ruokavarasto on hieman yksinkertainen. Brittitytön keittiönkaapista löytyy muroja, 15 erilaista purkkia säilykekeittoja ja paketti paahtoleipää. Jos nuudelit alkavat jossain vaiheessa tökkiä, voin ehdottaa ruokavalioiden vaihtamista päittäin. Parin viikon säilykekeittodieetin jälkeen luulisi nuudeleiden taas maistuvan yllättävän hyviltä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti